2009

22.9.2009 Onnin kuulumisia

Pari viikkoa sitten käytiin Onnin kanssa uudestaan Talvion luona. Diagnoosi oli seuraavanlainen:

"Takaselkä edelleen jumissa. EMG-tutkimuksessa todettiin lieviä potentiaalimuutoksia, jotka viittaavat takaselän tasoiseen iskiashermon lievään ärsytykseen. Löydös tukee viimekertaista röntgenlöydöstä takaselässä. Verikokeessa ei todettu poikkeavaa. Jätetään toistaiseksi agility ja muut rajut treenit väliin ja annetaan hieman aikaa. Koska oireet ovat ainakin tutkimushetkellä lieviä, ei operatiiviselle hoidolle ole mielestäni perusteita. Jos oireet pahenevat, on harkittava hoitosuunnitelman muutosta."

Talvio suositteli vielä lisää lepoa kuukauden tai kaksi, eli ei agilityä eikä muuta rajua liikuntaa. Elokuun alun jälkeen Onni ei ole ontunut kuin yhden kerran, ja sillä kertaa se oli poikkeuksellisesti vasen takajalka. Liikkuminen on ollut mielestäni hieman parempaa kuin aikaisemmin. Lepo on varmaan tehnyt hyvää. Onni on kulkenut normaalit lenkit mukana, mutta treenaamaan se ei ole päässyt.

28.8.2009

Agirodun jälkeen meidän harrastusrintamalla ei ole tapahtunut mitään. Nyt on kuitenkin lomat lomailtu ja palattu taas takaisin töiden ja treenien pariin. Pari viikkoa lomasta oltiin asuntoautolla kiertämässä Suomea, joten tässä on vähän matkakuvia koirista.

Näin me matkustettiin.

Onni Suomen ja Euroopan unionin itäisimmällä pisteellä.

Tehtävä mahdoton -ota järkevän näköinen kuva Plätästä. Plättä Lieksa-Koli lautalla.

Kolilla.

Pienellä karhunkierroksella.

Norjassa Jäämeren rannalla.

Kalajoella.

Miksiköhän Plättää kutsutaan Nokkaeläimeksi...

5.7.2009 Agirotu Nastola

Kesä jatkui epävirallisten kisojen merkeissä, kun osallistuimme agirotu-tapahtumaan. How many sisters joukkueeseemme kuului siskokset Uma, Tosca, Plättä ja Kaisa. Plätän kanssa teimme virheettömän radan (video), mutta aikaa kului, kun emme olleet lähdössä heti valmiina ja Plättä vielä keksi lähteä metsästämään tuomarin lentoon lähtenyttä hattua. Olisiko muistuttanut frisbeetä tai jotain... Joukkueemme sijoitus oli 42, kun joukkeita oli yhteensä 63.

Lisäksi osallistuimme pukukilpailuun teemalla englantilaiset prinsessat ja heidän henkivartijansa. Alla Kati Dahlströmin ottamia kuvia.

28.6.2009 Uudenmaan agilityseurojen haasteottelu Järvenpää

Käytiin Plätän kanssa "edustamassa" seuraamme Uudenmaan agilityseurojen epävirallisessa haasteottelussa. Päivä oli erittäin lämmin, ja rataantutustuminen oli sopivasti klo 12. Helle painoi jälleen kerran sekä ohjaajaa että koiraa. Selvittiin kuitenkin alkurata ihan hyvin. Putken jälkeen oli tiukka käännös kepeille. Käännös meni pitkäksi, ja johti takaisin putkeen. Kepit ei oikein onnistunut mitenkään, joten ne otettiin aika moneen kertaan uudestaan. Välillä käytiin vielä uudestaan putkessa. Loppurata meni sitten ilman virheitä, mutta ohjaus oli luvattoman huonoa. Joukkeemme sijoittui "hienosti" kuudenneksi (osallistujia 6)... Onpahan sitten ensi vuodelle parannettavaa.

6.6.2009 Tokokisat Espoo

Pienen tauon jälkeen lähdettiin taas Plätän kanssa kokeilemaan onneamme toko-kisoihin, vaan eipä onni suosinut tälläkään kertaa... Viime aikoina ei olla paljon muuta treenattu kuin paikallaoloa, mutta treeni ei näköjään vieläkään riittänyt. Plättä nousi melkein heti alussa istumaan. Onneksi se sentään pysyi istumassa paikallaan, joten paikallaolosta saatiin 5. 1-tulos olisi siis ollut ihan mahdollinen, jos muut liikkeet olisi onnistunut. Vire oli vähän vaisu, kun mentiin kehään. Olisiko johtunut siitä, että ollaan lähiaikoina treenattu lähinnä rauhallista paikallaoloa. Seuraamiset meni suurinpiirtein hyvin, mutta vähän väljäähän se oli. Molemmista seuraamisista saatiin 7,5.

Erikoista tässä kisassa oli se, että tuomari käskytti liikkeet ja käskytyksistä puuttui kiitos ja onko ohjaaja valmis.  Liikkeet vietiin läpi myös aikamoisella vauhdilla, joten koiraa ei paljon ehtinyt kiittämään tai valmistelemaan. Tämä taisi kostautua meille erityisesti jäävissä liikkeissä, joissa normaalisti Plättä tietää valmiiksi, mikä liike on tulossa. Liikkeestä maahanmenossa Plättä valui vähän perässä, mutta muuten se oli ihan ok. Luoksetulo oli vähän vino, mutta ihan ok sekin. Liikkeestä seisomisessa Plättä hiipi vielä perässä, joten annoin toisen käskyn. Hyppy on viime aikoina sujunut hyvin, ja niin se sujui myös nyt. Plättä tosin ennakoi istumisen. Tätä osasin kuitenkin odottaa, joten annoin käskyn heti käsky-komennon jälkeen. Hypystä saatiin 10. Kokonaisuus oli ihan hyvä, paitsi se ******** paikallaolo. Vire olisi voinut olla vähän parempi, mutta toisaalta nyt ei tullut sitten vireen lieveilmiöitä kuten ohjaajan pureskelua.

Tavoitteena oli saada alokasluokasta ne kolme 1-tulosta, mutta pikkuhiljaa alkaa kyllästyttämään tämä tahkominen... Ei tämän ihan näin vaikeaa pitänyt olla. No, ollaan ainakin saatu kisakokemusta, mikä olikin tavoitteena siinä, että kerättäisiin se TK1 kasaan. Avoimeen luokkaan olisi muut liikkeet aikalailla valmiina, mutta paikallaolo tulee sielläkin vastaan, joten siinä olisi vielä tekemistä. Jos samalla tahdilla jatkaa paikallaolon treenaamista (1-2 kertaa päivässä), niin eiköhän siitä pitäisi syntyä jotain tulostakin. Nähtäväksi jää, missä luokassa (vai ei missään...), ja milloin meidät seuraavan kerran nähdään. Lauantaiksi ollaan varasijalla, joten sinne mennään, jos päästään, mutta muuten mietitään....

30.5.2009

Käytiin korkkaamassa Plätän kanssa 2-luokka Stadi gamesissa. Ensimmäinen startti oli ihan hyvä. Keppien sisäänmenolta tuli 5 vp, kun työnsin Plätän väärälle puolelle. Keinu meni vähän lentokeinun puolelle, ja hukkasin koiran sen jälkeen selän taakse. Ohjaus hajosi hetkeksi, mutta selvittiin tästä hässäkästä ilman virheitä. Tulos 5vp ja näköjään yliaikaa 0,90s. No, ihan hyvä aloitus, kun noissa sähläyksissä kuitenkin paloi aikaa.

Mutta sitten seuraava startti... Ohjaaja oli jo ihan koomassa kuumudesta, ja niinpä ensimmäinen virhe tuli jo kolmannelta hypyltä. Sen jälkeen epämääräistä ohjausta, surkeita valsseja eikä enää oikeastaan mitään yritystä... Tämä kauheus löytyy videoltakin, mutta saa luvan pysyä "kaapissa" synkkänä salaisuutena. Ensimmäistä rataa en saanut videolle. Ennen kaikkea olen pettynyt itseeni, että tällä radalla en vaivautunut yrittämään ja tsemppaamaan koiraa.

28.5.2009

Kävimme Onnin kanssa eläinlääkärissä Timo Talvion luona Etelä-Helsingin eläinlääkäriasemalla.Onnin selkä on ollut jumissa ajoittain ja se on satunnaisesti ontunut takajalkojaan. Ontumista on ollut lähinnä, jos Onni on joutunut makaamaan pitkiä aikoja esim. autossa, ja sitä on kestänyt vain hetken ennen kuin Onni on päässyt kunnolla liikkeelle. Viimeisimmällä kerralla hierojalla Onni oli selvästi äkäisempi kuin aikaisemmin, vaikka lihakset ei ollut edes kovin pahasti jumissa. Päätin sitten, että käytän Onnin eläinlääkärissä ennen uusia kisoja.

Talvion mukaan Onni varoi rappusissa kulkiessa aavistuksen oikeaa takajalkaa ja ravissa takajalkojen liikkeet oli jäykät. Tunnustelulla selästä löytyi pientä aristusta, joten päätettiin kuvata sen selkä. Selästä löytyi silloittuma (spondyloosi) viimeisten lannenikamien välistä. Keskemmällä selkää (en nyt muista tarkkaa väliä) oli pientä kulumaa, mutta tällä ei kuulemma ole juurikaan merkitystä. Spondyloosin ei pitäisi aiheuttaa suurta vaivaa, sillä nikamat ovat luutuneet yhteen. Talvio ei nähnyt estettä harrastuksien jatkamiselle, mutta nyt joudutaan olemaan ainakin jonkun aikaa tauolla. Suosituksena oli reilun kuukauden lepo ilman hyppyjä ja riehumista. Hoidoksi saatiin kipulääkkeitä ja Cartrophen pistoksia sekä vitamiineja ja Bioglucomin lisäravinnetta.

18.5.2009

Pitkästä aikaa jotain kuulumisia. Kisaamisesta on ollut pieni tauko, joka katkaistiin Plätän kanssa eilen Kirkkonummen kisoissa. Plätällä oli enkelivaihde päällä, ja tehtiin kaksi siistiä nollaa. Samalla noustiin sitten 2-luokkaan. Vihdoinkin olen saanut siirrettyä videoita koneelle, ja niitä löytyy nyt täältä.

Onni jatkaa vielä kisataukoa. Jatkamme kisaamista sitten, kun saa aloittaa keräämään nollia vuoden 2010 sm-kisoihin.

21.3.2009 Plätän luonnetesti Tuusula

”Jiihaa, mamma pakkasi aamulla reppuun pari lelua ja videokameran. Taidetaan olla menossa treenaamaan. Ajeltiin autolla Tuusulaan Tuukk:n kentälle, ja vastassa oli vähän turhankin ihania ihmisiä. (Sori Milla siitä haljenneesta huulesta…)

Jonkun ajan päästä pääsin kentälle. Oli vaan kovin tylsää, kun alkuun mamma vaan jutteli jonkun kanssa, eikä päässyt tekemään mitään. Lopulta sitä setää pääsi moikkaamaan. Sen jälkeen se kävi kaivamassa ämpäristä kepin, että päästiin leikkimään. Ei siinä mitään, kyllähän minä leikin. Mieluummin toki mamman kanssa, mutta kyllä se setäkin kelpasi.

Seuraavaksi piti mennä taas seisomaan paikalleen, ja joku kumma ihmisen tapainen hökötys alkoi tulla kohti. Sille piti toki sitten haukkua. Reippaana koirana haukuin koko ajan mamman edessä. Pitäähän sitä pitää mamman puolia. Sitten se mörkö pysähtyi, ja eihän siinä mitään kummaa ollutkaan. Käveltiin sitten toiseen suuntaan ja takaisin, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä.

Sitten piti taas tylsistyä paikallaan, kun mammalle tavattiin ohjeita. No, onneksi päästiin kuitenkin kohta taas eteenpäin. Joku setä hyökkäsi piiskan kanssa kohti huutaen. No, eipä siinä mitään, kyllähän mammaa pitää puolustaa. Koko hyökkäyksen ajan seisoin mamman ja hyökkääjän välissä. Sitten se setä heitti piiskan pois, ja otti minut mukaan. Eikä siinäkään mitään, ollaan vaan kavereita, kunhan et enää uhkaile mammaa. Kyllähän tuollaiselle voi pusunkin antaa. Sitten sainkin lähteä takaisin mamman luokse. Kävin vain matkalla hakemassa sen piiskan, jos vaikka leikittäisiin sillä.

Ja sitten taas sitä tylsää ohjeiden tavaamista… Ja lopulta liikkeelle. Joku yritti säikytellä räväyttämällä jotain kulman takaa naaman eteen. No, eipä suuremmin hetkauttanut. Sitten käveltiin taas vähän edes takaisin. Omituista ramppaamista. En oikein keksinyt, mikä järki siinä oli, mutta kävellään vaan, ei siinä mitään. Sitten perään tuli joku rämisevä tynnyri. Sille piti haukkua, mutta sitten käytiin vilkaisemassa, että eihän se mikään kummallinen ollutkaan.

Seuraavaksi mamma hävisi jonnekin. Onneksi päästettiin pian etsimään. Vähän meinasi hirvittää omituisessa pimeässä kopissa. Onneksi mammaa vähän niiskutti, niin löysin perille. Sitten tulikin ikävä juttu, kun mamma jätti yksin seinään kiinni sidottuna. Häkkiin ja autoon osaan kyllä rauhoittua, mutta olen kyllä tottunut huutamaan, jos minut jätetään jonnekin sidottuna. Onneksi joku tuli kohta. Se oli taas setä semmoisen kivan piiskan kanssa. En oikein ymmärtänyt, mitä se meinaa, joten kattelin vaan kun se hillui siinä. Sitten se lopetti riehumisen ja tuli silittämään ja mammakin tuli sitten takaisin.

Testi oli sitten melkein ohi, eikä mikään ollut hirvittänyt isommin. Välillä oli vaan kovin tylsää, kun olisi ollut kiva, että olisi ollut kunnon tekemistä. Yleensä me tehdään kentällä kaikkia kivoja juttuja, ja jos ei tehdä mitään, niin saa makoilla autossa. Lopuksi mentiin sitten kentän laidalle seisomaan ja joku alkoi ampumaan. Yritin kovasti hyppiä mammaa päin, kun se ei tuntunut ollenkaan tajuavan, että joku ampuu. Sitten lähdettiin kävelemään ja joku ampui taas. No, ei siinä ollut mitään kovin kummaa, vähän hätkähdin. Sitten mentiin taas seisomaan samaan paikkaan kuin aikaisemmin, ja joku ampui taas. Se laittoi vähän jo pelottamaan, kun ei ne tuntunut millään lopettavan. Onneksi se loppui sitten siihen. Pääsin taas takaisin hillumaan niiden kivojen ihmisten luokse.

Terveisin, Plättä”

Plätän luonnetesti meni suurin piirtein niin kuin odotinkin. Toki olisin toivonut sen kestävän laukaukset, mutta valitettavasti reagointi ei ollut täysin yllätys. Hermojen miinukselle menoon syynä oli ääntely sekä laukauksiin reagoiminen. Tuomareiden mukaan hermot olisi kuitenkin ollut plussan puolella, jos Plättä ei olisi reagoinut ampumiseen. Itse olin tyytyväinen, että Plättä meni koko testin läpi häntä ylhäällä ja heiluen. Ampumisesta ja testistä se palautui heti, eikä testipaikalla tai kotona ollut mitään ihmeellistä havaittavissa. Tuomareiden mukaan kannattaa testauttaa uudestaan, jos vain saan sen totutettua paukkuihin. Näin tällä kertaa. Osa-alueet löytyy Plätän omalta sivulta.

29.1.2009

Uusi vuosi, uudet kujeet. Tälle vuodelle ollaan ehditty jo kisata agilitya muutaman kisan verran. Onnin kanssa aloitettiin kisaaminen 3-luokassa. Tuloksena on ollut HYL, 2 kertaa 5 ja yksi 0. Tuplanollakin oli aika lähellä Hyvinkäällä, mutta tuomari antoi 5 vähän liian vauhdikkaasta keinusta, mikä ei ole ollut meille kovin tyypillinen ongelma. Helmikuulle löytyy muutamat kisat kalenterista. Katsellaan sen jälkeen sitten jatkoa eteenpäin.

Plättä aloitti agilitykisauransa Hyvinkäällä hankkimalla tulokseksi hyllyn. Yhdessä mutkassa lähdin vedättämään liian nopeasti eteenpäin, ja vedin Plätän ohi hypystä, joka sitten hypättiin takaisin päin. Keppien sisäänmenosta olisi tullut myös virhe. Muuten rata oli ihan sujuva, eikä virheitä tullut enempää. Aika oli -5,00 sekuntia. Lisää kisoja on harkinnassa, mutta kepit pitäisi kyllä saada vielä varmemmaksi. No, ei muuta kuin treeniä lisää.

Tokoilu on ollut koko talven tauolla lukuun ottamatta muutamia olohuonetreenejä. Keväällä olisi sitten tarkoitus jatkaa treenejä, ja lähteä myös kisoihin metsästämään niitä kahta puuttuvaa alo-luokan 1-tulosta. Nähtäväksi jää minkä verran tokoiluun jää aikaa, kun agilitya saattaa olla ohjelmassa aika paljon.